LIIKKUMATON NUORI

Videopelien pelaaminen harrastuksena on kasvanut viime vuosina räjähdysmäisesti erityisesti nuorten keskuudessa. Tutkimusten mukaan 59% kaikista amerikkalaisista pelaa, ja 48% eurooppalaisista on ainakin pelannut videopelejä. Nuorten amerikkalaisten keskuudessa tehdyn selvityksen mukaan jopa 97% 12-17-vuotiasta pelaa videopelejä säännöllisesti.

Nuoret liikkuvat koulussa vähän eikä liikuntatunneilla kiinnitetä huomiota systemaattisesti nivelten liikkuvuuksien ylläpitoon. Myös vapaa-ajan liikunta on vähentynyt ruutuajan kasvaessa. Jo murrosikäisillä nuorilla esiintyy jäykkyyttä raajojen lihaksissa sekä liikerajoituksia selkärangan alueella. Nuorten olisi hyvä muistaa tunnin sääntö, jonka mukaan paikallaan ei pitäisi istua yli yhtä tuntia kerrallaan (UKK-instituutti 2015).

Tauottamisesta ensiapua

Pelaamisen säännöllisellä tauottamisella mahdollistetaan alaraajojen lihaspumppujen normaalitoiminta. Pelaamisen aikana jalkojen tulisi ylettää maahan, jolloin jalkaterien pumppauksella saadaan tuotettua aktiivista lihastoimintaa. Tauon aikana seisomaan nousu vapauttaa veri- ja imusuoniston normaalin toiminnan ja lihaspumput käynnistyvät täysin (Hänninen, Koskelo, Kankaanpää & Airaksinen 2005, 38–40.).

Liikkumattomuus on kansainvälinen ongelma sekä lapsilla että aikuisilla. Pelaajalla istumista tulee helposti putkeen, jos taukoihin ei erikseen kiinnitä huomiota.  Istumisella on todettu olevan muista tekijöistä riippumattomasti haittaa terveydelle (UKK-Instituutti 2015).

Pitkäaikainen istuminen on useissa tutkimuksissa voitu yhdistää moniin terveyshaittoihin, joihin lukeutuvat muun muassa tyypin 2-diabetes, sydän- ja verisuonitaudit sekä metabolinen oireyhtymä. Istumisen tauottamisella voidaan näihin vaikuttaa, sillä pelkästään jo seisomaan noustessa suurten lihasryhmien aktiivisuus nousee arviolta 200%, energiankulutus noin 13% ja insuliinisensitiivisyys kasvaa. Pitkäaikaisella seisomisellakin on yhteys tuki- ja liikuntaelinvaivoihin. Suositeltavaa olisikin tauottaa istumista seisomisella ja seisomista istumisella (Pesola 2015.)