eSPORT

Elektroninen urheilu eli esports on koko ajan kasvava harrastus lasten, nuorten ja aikuisten keskuudessa. Toisille esports voi olla jopa työ. Vuonna 2017 Suomessa 18–29-vuotiaiden miesten keskuudessa esports oli jääkiekon jälkeen toiseksi suosituin urheilulaji. Esports on kilpaurheilua, joka juontaa alkunsa jo 80-luvulta USA:sta ja oli silloin nimenomaan konsolipeleillä tapahtuvaa.

Nykyisin kilpapelaaminen tapahtuu PC-koneilla.  Suuri syy tähän on internet, joka mahdollistaa yhdessä pelaamisen maailmanlaajuisesti samaan aikaan. Internet mahdollisti myös katsojien osallistumisen kilpailujen seuraamiseen. (Pelikasvattajan käsikirja 2, 181–182.)

eSports Suomessa

Suomalaiset esports pelaajat pärjäävät maailmanlaajuisesti oikein hyvin. Autopeleissä suomalaiset ovat kärkisijoilla, aivan kuten oikeatkin autourheilijat. Myös muissa peleissä on tullut menestystä joukkueina. (Pelikasvattajan käsikirja 2, 183–184.)

Suomessa toimii Suomen elektronisen urheilun liitto (SEUL) ja sen alla on erilaisia jäsenliittoja. Ammattilaisena pelaaja saa palkkaa peleistä sekä näiltä organisaatioilta. (Pelikasvattajan käsikirja 2, 184, 186.)

Pelaajan liikuntavalmennus 

Suomalainen ammattipelaaja Tuomas ”SADDYX” Louhimaa harjoittelee pelaamista viikossa 35–40 tuntia, lisäksi hän katsoo toisten pelaamista noin 30 tuntia ja käy kuntosalilla kolme kertaa viikossa. Hän on sitä mieltä, että jos meinaa pärjätä kovatasoisessa kilpailussa, on harjoiteltava kokonaisvaltaisesti.

Suomen e-urheiluliiton puheenjohtaja Joonas Kapiainen ajattelee niin ikään, että fyysiseen ja psyykkiseen kuntoon on kiinnitettävä huomiota. SJ Gaming on sotkamolainen joukkue, ja heidän fysiikkavalmentajansa Riku Aalto sanoo, että pelkkä koneen ääressä istuminen voi olla jopa haitallista suorituksen kärsiessä tarkkaavaisuuden ja kognitiivisten ominaisuuksien heiketessä. (Leskinen 2019.)

Pelaaja tarvitsee lepoa ja aikaa palautuakseen ja ongelmia ilman tätä voi syntyä esimerkiksi aineenvaihdunnan heikkenemisenä ja tuki- ja liikuntaelinten yksipuolisena käyttönä. Oheisharjoittelu pelaamisen tueksi voidaan aloittaa arkiliikunnalla sekä kevyellä kestävyysurheilulla.

Lihaskuntoharjoittelua tarvitaan lihastasapainon kehittämiseen, sillä pitkään paikallaan istuminen vääristää asentoa. Tällä oheisharjoittelulla vahvistetaan niitä lihaksia, jotka jäävät pelatessa vähemmälle käytölle sekä venytetään niitä lihaksia, jotka ovat kireitä esim. ranteet ja niskat. (Leskinen 2019.)

Psyykkiset harjoitteet

Psyykkistä puolta tulee harjoittaa myös. Erilaiset mielikuvaharjoitteet ja liikkuminen luonnossa ovat hyvä keino latautua peliä varten. Psyykkinen hyvinvointi mahdollistaa nopeat reaktiot, jota kilpapelaamisessa tarvitaan. (Leskinen 2019.) Miika ”BBR” Tekoniemi on myös esportsammattilainen ja hän treenaa pelaamisen lisäksi painonnostoa sekä juoksee ennen kilpailuja juoksumatolla. Myös ranteiden venyttäminen ohjeiden mukaan kuuluu hänen treeniohjelmaansa. (Kenttämaa 2017.)

Liikunnalla vaikutetaan siis pelaajan vireystilaan, reaktionopeuteen ja tuki- ja liikuntaelinten rasitusvammojen ennaltaehkäisyyn. Myös psyykkiseen puoleen liikunnalla on vahva positiivinen vaikutus.